Tyylin historian havinaa

Renessanssi 1420-1570

 Kattamaton piha ja loggiat olivat yleisiä. (Loggiat=kadunvarteen sijoitetut pylväshallit) Taloissa oli kerroksia 2-3, alimmassa kerroksessa olivat kaupat ja varastot, toisessa edustustilat ja kolmannessa asuintilat. Oviaukoissa komeilivat pylväät ja päätykolmiot. Sisutuksen uudelleen syntyminen. Tilajärjestely tehtiin mittojen mukaan, symmetriaa. Edustavuus ja mukavuus olivat tärkeitä renessanssin aikana. Maalauskoristelu rikastui ja tapetteja käytettiin. Lattiat olivat koristeltua marmoria-, mosaiikki-,tai kivilattioita. Käytettiin kuvakudoksia ja maalauksia sekä itämaisia mattoja. Huonekalut aseteltiin kokonaisuuksiin. Tyylikaudella vaikuttivat huonekalusuunniteljoiden edeltäjät. Komeita huonekalulja oli renessanssikaappeja, pöytä oli suorakaiteen muotoinen (pirttipöytä tai ristikkojalusta) sekä arkun ja pöydän yhdistelmä. Sohvat arkuista. Istuinhuonekalut verhoiltiin jo. Kattauksiin kiinnitettiin enempi huomiota ja peilien ympärillä oli hopeakehykset. Ulkomaiset käsityöläiset olivat suomalaisille opettajamestareita. Oli linnatupia ja rouvasväentupia, herrasrakennuksissa oli erilliset miespiha ja karjapiha. 1600-luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi. Panelointi, peiliovia teräskuvastimia ja runsaasti tekstiilejä käytettiin sisustuksessa.'

Barokki 1570-1770

Barokki syntyi Italiassa Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta 1500-luvulla. Tyylinä barokki oli kokonaisvaltainen, vaikutti myös arkkitehtuurissa että sisustuksessa. Kaikki oli muokattua; pensaiden leikkaus, aukiosommitelmat. Tyyli oli loistavaa ja mahtipontista. 

Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa enimmäkseen vaikutti hollantilais-englantilainen barokki. Barokin ajan rakennuksia mm. Louhisaari. Rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema-ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijyt tulivat seinille ja kattoverhotjäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa.

Valoja ja varjoja käytettiin tehokkaasti hyväksi. Peilit ja kruunukoristeet olivat yhdetä osasta. Tyypillinen koristeaihe oli värilista. Honekalut olivat kultaa ja hopeaa. Huonekaluja ei siirretty, koskaBarokin aikanajärjestys oli tärkeää. Huonekaluissa oli tärkeää mukavuus ja tyypillisiä kalusteita oon mm. intarsiaupotuksin koristellut kabinettikaapit ja pylvässänky. Barokissa tyypillisiä koristeaiheita olivatkruunu, simpukka, c-kirjain, Berain-ornamentti ja akantuslehti. 

Istuimet kovapehmustettiin; kultanahkaa, brokadia jne.. Tuolien jaloissa veistoskoristelua. Suunnittelija ja valmistaja alkoivat olla myös erikseen. Vihreä ja punainen näkyivät barokissa ja kristallikruunut puolipaneelit, vihreä väri ja maalatut nahkatapetit. 2-Ovinen kaappi, jonka ala-osassa vetolaatikko, pallojalat sekä koristepylväät oli tyypillinen huonekalu. Honekaluissa oli lakkapinta. Tuoleissa oli korkeat selkänojat, kruunuveistos ja rottinkipunosta.

 

Rokokoo 1720-1770

Rokokoo kehittyi Ranskassa. Vaikutti enimmäkseen sisustukseen ja pääpiirteitä olivat epäsymmetria,  luonnollisen kasvamisen tuntu, oikullinen S-viiva ja liikevaikutelma. Rokokoossa ei ollut keskipistettä. Tyyliltään rokokoo on spontaani, siro ja leikillinen. tyylikausi on saanut nimensä simpukkamaisesta rocaille-kuviosta. Rokokoo vaikutti kokonaisvaltaisesti sisustukseen. Tyyli siirtyi pieniin kaupunkitaloihin. Tyypillisiä koristeaiheita olivat S-kirjain, rocaille ja kultauksia oli vähemmän. Väreinä käytettiin heleitä helmenharmaata, roosaa, vaaleansininen, vaaleanvihreää.. Kuvioitu silkki oli suosittu kangas rokokoon aikana. Rintapanelit, peiliovet, tammiparketit ja lautalattiat löytyivät taloista. 

Tärkeimmät  huonekalut; sohva ja seurusteluryhmät, lipastot, pienet pöydät, mahonkipiironki ja peilit (kahdesta osasta). Tuolien jaloissa  suosittiin Claw and Ball-jakoja ja käytettiin irtopäällisiä. Kiinalaisuutta ihannoitiin rokokoon aikana... 

Suomeen rokokoo tuli englannista. Tyyli vaikutti suomessa enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Aluksi barokin tummat sävyt hallitsivat suomalaista rokokoota. Koristeellisuus oli niukempaa kuin ulkomailla. Tyypillisiä huonekaluja; kaksiosainen kaartuvapäätyinenkaappi, Queen Anne-tyylin tuoli, sohva, lipastot (arkku syrjäytti lipastot) kirjoituspöydät sekä mukavat vuoteet. Rokokoon aikana käytettiin tapetteja (mm leveä raitaisia) Taidekäsityö eli nousukauttaan.

Kustavilaisuus 1775-1810

Kehittyi Ruotsissa ja sai nimensä Kuningas Kustaa III mukaan. Kustavilaisuus oli hallittu, hienostunut, selkeä ja harmoninen sekä sopiva täkäläisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta. Mm Vanhan Vaasan Mustasaaren kirkko edustaa aikakautta. 

Helmenharmaa oli ykkösväri kustavilaisuudessa, mutta myös pastellisävyjä, roosaa, sinistä, ja vihreää käytettiin. Suurinosa kalusteista oli vaaleita, mutta lipastot tummempia.. Jalopuut olivat suosittuja. Hoikkalinjainen kirjoituslipasto oli kalusteista yleisin, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös. Sohvat olivat umpi-tai säleselkäisiä ja niissä saattoi olla ulovedettävä laatikkomainen sänky.  Pöydät oli usein suojalkaisia ja kaapit olivat kaksiosaisia runsaalla rihlakoristetulla. Tyylikaudella oli erilaisia tuoleja mm. salonkikustavilainen, joka oli matala ja pehmustettu soikealla, medaljonkimaisella tai kilpimäisellä selustalla ja punaruskeat pinnatuolit H-tukiristikolla ja alaspäin kapenevilla jaloilla. Myöhäiskustavilaisuudessa tulivat ulospäin kaartuva hartialauta ns.sullatuoli. Kullatut, suorakaiteenmuotoiset peilit, soikeatpeililampetit, soikeat kristallikruunut (kahdesta metallikehästä) muotokuvia ja ryijyt koristivat sisustuksia. Seinä jaettiin neliöihin tai maalattiin marmorin jäljitelmäksi. Kaakeliuunit koristemaalattiin antiikin koristeaihein. Tyylikaudenhelat olivat pyöreitä ja laakerinlehtiseppeileen tai nauharuusukkeen ympäröivänä.

Empire 1804-1815

Sai nimensä Napoleonin mukaan. Empire oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi. Venäjällä kehittyi taitava käsityöläisluokka ja sieltä tuotiin visakoivuisia kalusteita myös suomeen. Pohjoismaissa empire oli 1810 - 1830. Suomessa ja ruotsissa oli hillitympi empiretyyli. Suomi joutui empiren aikana venäjän alaisuuteen. Helsinki muutettiin pääkaupungiksi ja Karl Ludvig Engel suunnitteli monia rakennuksia helsinkiin. Vaakaludoitus tuli taloihin ja suomalaiset ryijyt menettivät taiteellisen merkityksensä. Suomalaisia lähti venäjälle oppimaan puusepäntaitoja, verhoilua yms.. Porvarikodin sisällä oli empireaikana taitavia verhosommitelmia, pitkäiä ja kapeita mattoja, lampetteja, kynttilänjalkoja, patsaita, maalauksia mustin tai kullatuin kehyksin ja muotokuvia. Materiaaleina oli mahonki ja muut puulajit käsiteltynä mahonkia muistuttavaksi. Yksiväriset pinnat, ornamentit ja raitakuosit tulivat muotiin. Seinät maalattiin kirkkailla väreillä esim. vaaleanpunaisella, vihreällä tai sinisellä. Koristelistat olivat näyttäviä ja oven yläpuolella oli leveät listat. Yleisin tuoli oli kondoolituoli jonka sivuissa oli leijonan päät.

Kertaustyylit1830-1900

Uusgotiikka

Syntyi Engalnissa n.1830. Tyyliä käytettiin enimmäkseen kirjastojen, herrainhuoneiden ja biljardisalonkien sisustuksessa. Ominta tyylikaudelle oli tuolien selkänojassa korkeina suippokaarimaisina muotoina ja kaappien ovissa oli kirkon ikkunoita muistuttava kaarilinjoissa ja kaappikellojen tornimaisissa ulokkeissa. 

Suomessa tyyli toteutui pääasiassa koriste-esineissä ja joissain huonekaluissa. Rakennuksia mm; Helsingin ritahuone ja Keski-Porin kirkko.

 Uusrenessanssi 

Uusrenessanssi oli 1860-1890 etenkin Saksassa.S uosi suurta, komeaa, näyttävää ja raskasta. Materiaaleina suosituin oli tammi. Tyypillisiä olivat ruokasalit, joissa oli tumma hyllyyn päättyvä  rintapaneeli ja kasettikatto. Tummat tapetit jäljittelivät  kultanahkaa. Verhokoristeet olivat runsaat ja raskaat. Kalusteiden jalat olivat suorat ja muotoon sorvatut, tuolin selustaa reunustivat palloon päättyvät, uurretut pylväät, istuin oli rottinkia tai rei'itettyä vaneria tai pehmustettu. Tyypillistä oli myös iso korkeaselustainen sohva ( paneelisohvat ).

Suomessa suosittua vuosisadan lopulla. Rakennuksia mm. Porin teatteri.

 Uusbarokki
Uusbarokki oli lähinnä sisustustyyli, etenkin ruokasaleissa, 1880-1890. Mutta rakennuksia Suomessa mm. Heinen talo, Pori.

 Uusrokokoo

Uusrokokoo kehittyi 1830 Ranskassa. Se oli sirona, pienenä ja mukavana ehkäpä käytännöllisin  kertaustyyleistä. Suomessa uusrokokoo esiintyi hillittynä, mutta keski-Euroopassa se sai räikeitäkin muotoa, jotka olivat usein turhan vaikeita toteuttaa ja ornamentteja oli liikaa. Uusrokokoo oli vain sisustustyylinä.

Materiaalina olivat tumma puu, pähkinä ja mahonki. Kalusteiden etujalat olivat sorvatut tai s-kirjaimen malliset, puuosissa oli veistoskoristelua ja etujalkojen alla olivat pyörät helpottamassa siirtämistä. Tekstiilit olivat isokuvioisia kukkia tms. Päällisistä suosituin oli punainen plyysi. Väreinä oli myös voimakasta lilaa ja vihreää. Verhoilu oli runsasta. Verhoiluissa käytettiin nyöripunoksia, hapsuja ja tupsuja. Uusrokokoon aikana tulivat myös ns. Emma-kalusteet.

Suomeen uusrokokoo tuli 1840 Pietarista.

 

Ludvig XVI: nnen tyylin kertaus

 Tyylin kertaus vaikutti 1850- alkaen Ranskassa. Ruotsissa tuli kustavilaisuus uudelleen.

Mustaa, himmeäkiiltoista puuta olevat puuosat erottivat kertaustyylin alkuperäisestä ja muina väreinä olivat sininen, punainen, vihreä ja kulta. Ornamentiikka pysyi klassisena, tuolien selustat kilpimäisinä ja neliömäisinä. Istuimet ja selustat pehmustettiin ja verhoilu kiinnitettiin napituksella.  Samaa kangasta käytettiin ikkuna- ja oviverhoihin ja joskus myös tapetteihin. Kankaana oli esim. samettia.

Tyyli oli etenkin salonkityyli; sohvat, nojatuolit, pikkutuolit, pyöreät ja soikeat sohva- ja pikkupöydät, koristepylväät ja korkeat tymopeilit. Siro pikkutuoli oli ehkä suosituin: kaarevat jalat tukiristikolla, pienat sorvattu, istuin pehmustettu ja hapsureunainen tai rottinkia.